Näkörata

Huuliolukutaidon käyttöä voi tehostaa Näkörata-sovelluksella. Näkö täydentää kuulon avulla saatua tietoa puheesta: ne äänteet, joita on vaikea kuulla, voidaan hahmottaa paremmin näönvaraisesti. Erityisen tärkeää huulioluvun antama tuki on hälyisissä ja kaikuvissa kuunteluympäristöissä ja silloin, kun kuuloaisti ei toimi normaalisti.

Näkörata on huulioluvun harjoittelua varten kehitetty sovellus, jossa on runsaasti erilaisia tehtäviä. Tehtävissä harjoitellaan esimerkiksi sanan pituuden erottelua, sanojen, lauseiden ja kertomusten erottelua, lauseiden kokoamista sanoista sekä muistipelejä ja bingoja.

Latauslinkit

Näkörata-sovelluksen avulla pyritään

  • aktivoimaan kasvoilta nähtävien puheliikkeiden seuraamista
  • parantamaan huulioluvusta saatavaa hyötyä
  • yleistämään taitoja harjoittelemalla useiden eri puhujien puheliikkeiden tunnistamista

Helppokäyttöinen ja monipuolinen sovellus

Näkörata-sovelluksen käyttö on yksinkertaista. Sen perusrakenne saattaa olla jo ennestään tuttu Kuulorata-sovelluksesta. Näköradan helppo käytettävyys ja pelillisyys innostavat harjoittelemaan pitkäjänteisesti.

Kunkin harjoituksen vaikeustason voi valita jokaisella käyttökerralla erikseen, ja sovellus antaa palautetta tehtävissä onnistumisesta ja harjoittelussa edistymisestä. Hyvän tehtävässä onnistumisen jälkeen on mukavaa saada palautteeksi mitali. Pelinomainen harjoittelu innostaakin parantamaan saatuja tuloksia.

Videoita voi katsoa myös hidastettuna ja kerrata aina niin paljon kuin koetaan tarpeelliseksi. Sovellus näyttää viikoittaisen käyttöajan, ja näytön yläreunassa on sitä varten 3 × 15 minuutin mittainen näyttöpalkki.

Näköradassa on todella runsaasti erilaisia tehtäviä. Näköradan sisältämät sanatason tehtävät perustuvat pääosin äänteiden tarkan vertailun ja erottelun harjoitteluun, mutta mukana on myös hiukan pidempiä lauseita ja kolmen lauseen mittaisia kertomuksia. Silloin huomiota on kiinnitettävä tarkkojen yksityiskohtien sijaan pikemminkin puhunnosten kokonaishahmoon.

Sovelluksen sisältämillä videoilla puhujina on sekä naisia että miehiä. Puheliikkeiden selkeydessä on ihmisten välillä eroja, joten on hyvä harjoitella monien eri puhujien puheliikkeiden tunnistamista. Joissakin lauseiden erottelutehtävissä mukana on myös ilmeitä.

Kenelle Näkörata on tarkoitettu?

Sovelluksen avulla voi harjoitella kuka vain alakouluikäisistä lähtien. Sitä voivat käyttää vanhempien tuella soveltuvin osin oikein hyvin myös alle kouluikäiset lapset.

Tehtävät sopivat erinomaisesti myös aikuisille. Suomen kielellä huulioluvun harjoitteluun ei ole aiemmin ollut materiaalia digitaalisessa, taskussa kannettavassa mobiilimuodossa. Näkörata on tehty vastaamaan tähän tarpeeseen.

Näkörata-sovelluksen sisällön ja harjoitustyypit ovat suunnitelleet logopedian professori Kerttu Huttunen Oulun yliopistosta ja apulaisprofessori Satu Saalasti, aiemmin Helsingin yliopistosta ja nykyään Itä-Suomen yliopistosta.

Miksi huuliolukua on hyvä harjoitella?

Puheen vastaanotto on moniaistista: käytämme siihen aivan huomaamattamme kuulon lisäksi myös näköä. Jo vauvat hyötyvät puheliikkeiden seuraamisesta puheen kehityksessään (ks. esim. [1–2]), ja huuliolukutaidon on myös havaittu olevan yhteydessä lukutaitoon.

Pelkkä huulioluku, joskus myös huuliltaluku, eli puheen ymmärtäminen ilman kuuloa pelkästään puheliikkeitä seuraamalla, on useimmille ihmisille vaikeaa. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että taidon harjoitteleminen tuo tuloksia, vaikka niiden saavuttaminen vaatiikin sinnikkyyttä ([3–7]).

Paremman huuliolukukyvyn on havaittu tukevan puheen vastaanottokyvyn paranemista silloin, kun kuulemisen mahdollistamiseksi saadaan sisäkorvaistute [8]. Lisäksi useita kertoja viikossa tehtyjen noin 10 minuutin mittaisten harjoitusten on havaittu olevan hyödyllisiä lasten huuliolukutaitojen parantamisessa [6].

Toivomme runsaita ja mukavia harjoitteluhetkiä!

Tietosuoja ja turvallisuus

Näköradan tietosuojatiedot on koottu sovellusten yhteiselle tietosuoja- ja turvallisuussivulle.

Lue Näköradan tietosuoja- ja turvallisuustiedot

Lähteet

  1. Belteki, Z., van den Boomen, C., & Junge, C. (2022). Face-to-face contact during infancy: How the development of gaze to faces feeds into infants’ vocabulary outcomes. Frontiers in Psychology, 13, 997186. DOI: 10.3389/fpsyg.2022.997186
  2. Morin-Lessard, E., Poulin-Dubois, D., Segalowitz, N., & Byers-Heinlein, K. (2019). Selective attention to the mouth of talking faces in monolinguals and bilinguals aged 5 months to 5 years. Developmental Psychology, 55(8), 1640-1655. DOI: 10.1037/dev0000750
  3. Bernstein, L. E., Jordan, N., Auer, E. T., & Eberhardt, S. P. (2022). Lipreading: A review of its continuing importance for speech recognition with an acquired hearing loss and possibilities for effective training. American Journal of Audiology, 31(2), 453-469.
  4. Buchanan-Worster, E., Hulme, C., Dennan, R., & MacSweeney, M. (2021). Speechreading in hearing children can be improved by training. Developmental Science, 24(6), e13124. DOI: 10.1111/desc.13124
  5. Lonka, E. (1995). Speechreading instruction for hard-of-hearing adults. Effects of training face-to-face and with a video programme. Scandinavian Audiology, 24(3), 193-198. DOI: 10.3109/01050399509047534
  6. Pimperton, H., Kyle, F., Hulme, C., Harris, M., Beedie, I., Ralph-Lewis, A., Worster, E., Rees, R., Donlan, C., & MacSweeney, M. (2019). Computerized speechreading training for deaf children: A randomized controlled trial. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 62(8), 2882-2894. DOI: 10.1044/2019_JSLHR-H-19-0073
  7. Schmitt, R., Meyer, M., & Giroud, N. (2023). Improvements in naturalistic speech-in-noise comprehension in middle-aged and older adults after 3 weeks of computer-based speechreading training. npj Science of Learning, 8(1), 32. DOI: 10.1038/s41539-023-00179-6
  8. Strelnikov, K., Rouger, J., Barone, P., & Deguine, O. (2009). Role of speechreading in audiovisual interactions during the recovery of speech comprehension in deaf adults with cochlear implants. Scandinavian Journal of Psychology, 50(5), 437-444. DOI: 10.1111/j.1467-9450.2009.00741.x

Teksti: Kerttu Huttunen & Satu Saalasti (2026)